ERKKI SAKARI HEINONEN
Erkki Tuomas Sakari Heinonen, taiteilijanimeltään Erkki Sakari Heinonen, (8. kesäkuuta 1933 Kuonan kylä, Haapajärvi – 20. toukokuuta 2010 Kuonan kylä, Haapajärvi) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko, joka tunnetaan yhteiskunnallisesti kantaa ottavista grafiikoistaan ja maalauksistaan, joita on luonnehdittu surrealistisiksi.
Heinonen syntyi 8. kesäkuuta 1933 Haapajärven Kuonan kylässäJo kouluaikana Heinonen teki sarjakuvia ja pilapiirroksia. Päästyään Haapajärven keskikoulusta Heinonen piti kuvataiteilijan ammattia lähes ainoana mahdollisena.
Heinonen opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1951–1953 ja taidehistorian perusopintoja Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa vuonna 1998. Hän debytoi taiteilijana Turussa vuonna 1957. Turussa Heinonen opiskeli muun muassa suomalaisen surrealismin ensimmäisenä edustajana 1930-luvulla pidetyn Otto Mäkilän johdolla ja sai sytykkeensä surrealismiin häneltä.
Heinosen maalauksissa ja grafiikantöissä on nähty ihminen suhteessa maailmaan ja lähiympäristöönsä. Heinosen tunnettuihin töihin lukeutuvat muun muassa Ilta maailmanlopun kylässä -grafiikkasarja vuodelta 1974, voimakas Taidenäyttely kunnalliskodissa II vuodelta 1976 ja Ateneumin kokoelmiin kuuluva öljyvärimaalaus Omakuva, jonka Heinonen maalasi vuosina 1958–1959. Yhteiskunnallisesti kantaa ottavien grafiikoiden lisäksi Heinonen tunnetaankin omakuvistaan, joita hän teki nuoruudesta lähtien. Grafiikkaa Heinonen teki vuodesta 1966 alkaen.
Espanjalaisaiheet ja Andalusia tulivat Heinosen teoksiin 1980-luvulla Heinosen ollessa matkaseurana vaimonsa flamenco-opintolumatkoilla. Näin syntyivät grafiikansarjat Andalucía ja España. 1980-luvulla toiseksi keskeiseksi teemaksi muodostui Robinson-sarja.
Heinosen Haapajärven kaupunginvaltuuston istuntosalin seinälle vuonna 1995 valmistunut julkinen teos, maalaussarja Menneisyys, Maitokärryjen aika, Nykyisyys, Tulevaisuus, kuvaa 1900-luvun elämää maalaismaisessa kunnassa ja viitteitä tulevaisuuteen. Neliosainen monumentaalimaalaus on Heinosen merkittävin tilausteos.
Oulun taidemuseo järjesti vuonna 2003 Heinosen retrospektiivisen näyttelyn, jonka yhteydessä ilmestyi häntä käsittelevä julkaisu. Taiteilijan 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi organisoitu näyttely oli vuonna 2004 esillä myös Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa. Näyttelyn yhteydessä Heinosesta tehtiin videotallenne, joka oli osa Oulun taidemuseon ikääntyviin kuvataiteilijoihin kohdentuvaa dokumentointiprojektia.
Heinonen kuoli 20. toukokuuta 2010 pitkällisen sairauden uuvuttamana kotiseudullaan Haapajärven Kuonalla, jossa oli syntynyt ja tehnyt valtaosan tunnetuimmista teoksistaan.